it's the most wonderful time of the year

Kappas kummaa ihan unohdin että mun päitäis tännekin rustailla jotain mun menoista ja meiningistä. Oon ihan ylijoulutunnelmissa, varsinkin kun oon kuunnellut jouluradiota sydämen kyllyydestä! Isänmaallisena typsyjä jäin itsenäisyyspäivänä kotiin leipomaan karjalanpiirakoita ja mustikkapiirakkaa, mikä vei neljä tuntia ja pari tuntia skypettelyaikaa äidille kotiin ohjeiden tarkentamiseksi. Vaikka kumpikaan ei maistunut ihan oikeelta niin mun hostperhe, yllättävää kyllä, tykkäsi! Varsinkin mustikkapiirakka katosi ihan liian nopeasti. Sunnuntaina kävin melkeen jo perinteeksi muodostuneena tapana lähijunalla pyörähtämässä keskustassa ja ostoskeskuksessa metsästämässä vihdoin kunnon talvitakkia, mutta saalistus ei onnistunut ja palelu jatkuu. Palelu oli täällä koulussakin ongelma maanantaina, kun lämmitys ei toiminut. Väristiin ensimmäiset kaksi tuntia luokissa, mutta rehtorin kuulutuksen myötä päästiin kotiin paljon aikasemmin. Se tunnelma oli ihana kun kaikki kiljui ja nauroi.
Tiistai-iltana pari meistä Portlandin alueen vaihtareista kutsuttiin sellaselle isolle jahdille, joka oli osana merellista joulukulkuetta. Oltiin hetken kannella vilkuttamassa ihmisille ja laulamassa joululauluja monilla kielillä, mutta päästiin myös kylmyyttä pakoon sisälle ihanien herkkuruokien kanssa. En voi muuta sanoa kuin ihana ilta ja ihana kokemus.
Meillä oli vihdoin crosscountry-joukkueen päättärit, joissa jaettiin palkintoja ja erilaisia stipendejä. Mun kohdalle osui The Best Game Face, mutta se ei ollut kauheen yllättävää sillä tolla nimellä valmentajat kutsui mua koko kauden...

Käytiin myös sahaamassa meille joulukuusi tollasesta isosta kuusitarhasta, ja nyt se komeilee meidän olohuoneen nurkassa.

 Viikonloppuna oltiin katsomassa it's a wonderful life -musikaalia, jota ehkä hehkutin mun kavereille vähän liikaa ennen näytöstä, koska se ei ollutkaan ihan broadway-tasoa. Mutta ihan viihdyttävä se oli! Sen jälkeen hengailtiin hetki Portlandin keskustassa (sen verran kun nahkatakilla viiden asteen pakkasella  pystyi) ja ihailtiin kaikkia jouluvaloja.  Hyvää joulun odotusta ja kaikkea hyvää sinne kaikille. Meen tästä syömään geishaa ja ristimään sormeni että huomenna sataisi lunta eikä tarvitsisi mennä ollenkaan kouluun. PS. SUURET KIITOKSET sinne parhaille serkuille ihanasta paketista, jota en millään malttanut olla avaamatta. Ette tiedäkään paljon se lämmitti sydäntä ja suklaat mieltä! Ja lämpimät kiitokset myös äidille Fazerin suklaajoulukalenterista!!