it's the most wonderful time of the year

Kappas kummaa ihan unohdin että mun päitäis tännekin rustailla jotain mun menoista ja meiningistä. Oon ihan ylijoulutunnelmissa, varsinkin kun oon kuunnellut jouluradiota sydämen kyllyydestä! Isänmaallisena typsyjä jäin itsenäisyyspäivänä kotiin leipomaan karjalanpiirakoita ja mustikkapiirakkaa, mikä vei neljä tuntia ja pari tuntia skypettelyaikaa äidille kotiin ohjeiden tarkentamiseksi. Vaikka kumpikaan ei maistunut ihan oikeelta niin mun hostperhe, yllättävää kyllä, tykkäsi! Varsinkin mustikkapiirakka katosi ihan liian nopeasti. Sunnuntaina kävin melkeen jo perinteeksi muodostuneena tapana lähijunalla pyörähtämässä keskustassa ja ostoskeskuksessa metsästämässä vihdoin kunnon talvitakkia, mutta saalistus ei onnistunut ja palelu jatkuu. Palelu oli täällä koulussakin ongelma maanantaina, kun lämmitys ei toiminut. Väristiin ensimmäiset kaksi tuntia luokissa, mutta rehtorin kuulutuksen myötä päästiin kotiin paljon aikasemmin. Se tunnelma oli ihana kun kaikki kiljui ja nauroi.
Tiistai-iltana pari meistä Portlandin alueen vaihtareista kutsuttiin sellaselle isolle jahdille, joka oli osana merellista joulukulkuetta. Oltiin hetken kannella vilkuttamassa ihmisille ja laulamassa joululauluja monilla kielillä, mutta päästiin myös kylmyyttä pakoon sisälle ihanien herkkuruokien kanssa. En voi muuta sanoa kuin ihana ilta ja ihana kokemus.
Meillä oli vihdoin crosscountry-joukkueen päättärit, joissa jaettiin palkintoja ja erilaisia stipendejä. Mun kohdalle osui The Best Game Face, mutta se ei ollut kauheen yllättävää sillä tolla nimellä valmentajat kutsui mua koko kauden...

Käytiin myös sahaamassa meille joulukuusi tollasesta isosta kuusitarhasta, ja nyt se komeilee meidän olohuoneen nurkassa.

 Viikonloppuna oltiin katsomassa it's a wonderful life -musikaalia, jota ehkä hehkutin mun kavereille vähän liikaa ennen näytöstä, koska se ei ollutkaan ihan broadway-tasoa. Mutta ihan viihdyttävä se oli! Sen jälkeen hengailtiin hetki Portlandin keskustassa (sen verran kun nahkatakilla viiden asteen pakkasella  pystyi) ja ihailtiin kaikkia jouluvaloja.  Hyvää joulun odotusta ja kaikkea hyvää sinne kaikille. Meen tästä syömään geishaa ja ristimään sormeni että huomenna sataisi lunta eikä tarvitsisi mennä ollenkaan kouluun. PS. SUURET KIITOKSET sinne parhaille serkuille ihanasta paketista, jota en millään malttanut olla avaamatta. Ette tiedäkään paljon se lämmitti sydäntä ja suklaat mieltä! Ja lämpimät kiitokset myös äidille Fazerin suklaajoulukalenterista!!

thanksgiving

Huhhuh nyt on kiitospäivä ja melkein viikon thanksgiving-loma ohi. Torstaina, virallisena kiitospäivänä, mentiin ensin syömään brunssia mun veljien mummille, joka on maailman eloisin ja pirtein ihminen, koko suvun voimin. Tykkäsin tosi paljon, koska koko talo oli koristeltu kalkkunoilla, suklaata oli kaikkialla, syötiin parasta brownieta ikinä ja pelailtiin pelejä. Toi päivä lämmitti mun mieltä ihan älyttömän paljon ja tajusin että oon oikeesti tosi kiitollinen tästä kaikesta mitä pääsen kokemaan. Otettiin myös muutama ryhmäkuva, jotka oli kuulemma ensimmäisiä sukukuvia sen jälkeen kun mun host-äidin mies ja poikien isä kuoli, mutta en valitettavasti oo saanut niitä vielä haltuuni. Tuon vierailun jälkeen riipaistiin nopeasti kasvispiirakka kotoa ja suunnattiin toiselle mummille, ja meininki siellä oli ihan kuin eri planeetalta. Kuitenkin oli hauska tavata noitakin sukulaisia ja nähdä erilaista kiitospäivää.
Samana iltana lähdettiin shoppailemaan ja kokemaan black friday -meininkiä. Black Friday on siis yö, heti kiitospäivän jälkeen, kun kaupat on yhden yön auki täynnä ihan huikeita alennuksia. Ostettiin vaikka mitä tosi halvalla, ja oli ihana viettää melkeen koko yö kahdestaan hostäidin kanssa. Olin kuullut, että ihmiset juoksentelee ympäriinsä hullun kiilto silmissä ja tappelee hampaillaan vaatteista, mutta onneksi ei ihan tollasta jouduttu kokemaan. Muutamassa kaupassa jouduttiin jonottamaan että päästiin sisään, mutta oli kyllä ehdottomasti sen arvosta!! Menin nukkumaan hymyillen suoraan sydämestä (ja nukuinkin kolmeen). Ihmettelen kyllä tota perinnettä, että ensin niin kiitellään kaikesta mitä omistetaan ja pari tuntia myöhemmin ollaan valmiita vaikka repimään muilta ihmisiltä hiuksia päästä jotta saataisiin enemmän omistettavaa tavaraa... 
Tää loma on muutenkin ollut yksi mahtiloma, sillä aloin olla niin loman tarpeessa. Käytiin Susannan kanssa Portlandissa ja joululahjaostoksilla. Rakastan tota kaupunkia, se on ihan kuin Helsinki ja New York yhdistettynä. Aina kun oon mennyt Portlandiin julkisilla, niin oon päässyt käymään jonkun todella humoristisen keskustelun muiden matkustajien kanssa, ja sama tapahtui nytkin kun joku maailmanomistaja kertoi käyneensä Suomessa ja ihmetellyt katolisuutta ja meidän kirjaimia, ja myöhemmin selvisi että hän olikin käynyt Kreikassa Suomen sijaan. Amerikkalaisille kaikki oman osavaltion ulkopuolella kun sattuu olemaan niin samanlaista.

Täällä alkaa olla jo tosi vilposa, öisin päästään miinusasteillekin. Joinain päivinä on kuitenkin ihan t-paita keli, joten mikäs tässä. Nyt menen nauttimaan tästä onnellisuudesta muutaman suklaapatukan ja kaakaon kanssa, ja katselemaan Conan O'Brienin Suomi-videoita, joille nauran ihan liikaa. Ps äiti odottelen vieläkin sitä suklaakalenteria!! :)